Asbestikartoitus märkätilan saneerauksessa tarkoittaa lakisääteistä selvitystä, jossa ennen purku- tai korjaustöiden aloittamista varmistetaan, sisältävätkö rakenteet asbestia. Kartoitus on pakollinen kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä, ja sen tarkoitus on suojata sekä työntekijöitä että asukkaita vaarallisille asbestikuiduille altistumiselta. Alla käymme läpi tärkeimmät asbestikartoitukseen liittyvät kysymykset märkätilasaneerauksen näkökulmasta.
Milloin asbestikartoitus on pakollinen ennen märkätilan remonttia?
Asbestikartoitus on lakisääteisesti pakollinen aina, kun ennen vuotta 1994 rakennetussa kiinteistössä tehdään purku- tai korjaustöitä. Tämä velvoite tuli voimaan asbestilainsäädännön uudistuksen myötä vuonna 2016, ja se koskee kaikkia rakennustyyppejä omakotitaloista kerrostaloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kylpyhuoneen tai saunan saneeraus vanhemmassa rakennuksessa ei voi alkaa ilman asbestikartoitusta.
Laki on tässä asiassa selkeä: kartoitus on tehtävä ennen töiden aloittamista, ei niiden aikana. Jos asbestia löytyy vasta purkutyön edetessä ilman ennakkokartoitusta, työ on keskeytettävä välittömästi ja tilanne on korjattava asianmukaisella purkumenettelyllä. Tämä aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia, jotka olisi helposti voitu välttää.
Jos rakennuksen rakentamisvuosi on 1994 tai myöhempi, lakisääteistä velvoitetta ei ole. Käytännössä kuitenkin kannattaa muistaa, että rakentamisvuosi ei aina kerro koko totuutta: vanhaan rakennukseen tehty korjausremontti on voinut tuoda mukanaan asbestipitoisia materiaaleja vielä 1980-luvun lopulla.
Mistä ainesosista asbesti löytyy märkätiloissa?
Märkätiloissa asbesti esiintyy tyypillisimmin laattakiinnikkeissä ja tasoitteissa, kosteussulkumaaleissa, vinyylilattiamateriaaleissa sekä putkieristyksissä. Kylpyhuoneissa ja saunoissa asbesti oli erittäin yleinen rakennusmateriaali 1960-luvulta aina 1980-luvun loppuun saakka, koska se kesti kosteutta ja lämpöä hyvin.
Erityisen yleisiä asbestipitoisia materiaaleja märkätiloissa ovat:
- Laattaliima ja -tasoite, jolla kaakelit on kiinnitetty seinä- ja lattiapinnoille
- Vinyyliset lattialaatat ja niiden alla oleva asennusliima
- Kosteussulkumaalit ja perustusmaalit seinäpinnoilla
- Putkieristeet, erityisesti lämminvesiputkien ympärillä
- Saunan seinä- ja kattolevyt sekä niihin liittyvät kiinnitysmassat
Asbestipitoinen materiaali ei ulkonäöltään eroa asbestittomasta. Tämän vuoksi silmämääräinen tarkastelu ei riitä: vain laboratorioanalyysi voi varmistaa asbestin läsnäolon. Tämä on yksi keskeinen syy sille, miksi ammattimaisesti tehty asbestikartoitus on välttämätön osa märkätilasaneerausta.
Miten asbestikartoitus käytännössä tehdään märkätilassa?
Asbestikartoitus märkätilassa tehdään ottamalla materiaalinäytteitä epäilyttävistä rakenteista ja lähettämällä ne akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Kartoittaja käy kohteen läpi järjestelmällisesti, tunnistaa asbestia mahdollisesti sisältävät materiaalit ja ottaa pieniä näytepaloja, jotka pakataan turvallisesti jatkotutkimuksia varten.
Käytännössä kartoitus etenee seuraavasti:
- Kohteen ennakkoselvitys: kartoittaja tutustuu rakennuksen ikään, aiempiin remontteihin ja käytettyihin materiaaleihin
- Silmämääräinen tarkastus: kaikki pinnat ja rakenteet käydään läpi asbestipitoisten materiaalien tunnistamiseksi
- Näytteenotot: epäilyttävistä materiaaleista otetaan pienet näytepalat asianmukaisia suojavarusteita käyttäen
- Laboratorioanalyysi: näytteet toimitetaan akkreditoituun laboratorioon, jossa asbestin läsnäolo varmistetaan mikroskooppisesti
- Raportointi: tuloksista laaditaan kirjallinen raportti, jossa kuvataan asbestipitoisten materiaalien sijainti, laatu ja määrä
Kartoituksen kesto vaihtelee kohteen koon mukaan, mutta tavallinen kylpyhuone tai sauna voidaan kartoittaa muutamassa tunnissa. Laboratoriotulosten saamiseen kuluu yleensä muutama arkipäivä.
Mitä asbestikartoitusraportti kertoo saneeraajalle?
Asbestikartoitusraportti kertoo saneeraajalle, missä materiaaleissa asbestia on, kuinka paljon sitä on ja missä kunnossa asbestipitoiset rakenteet ovat. Raportti on keskeinen asiakirja koko saneerausprosessin kannalta: sen perusteella päätetään, miten purku toteutetaan, tarvitaanko erillinen asbestipurkutyö ja millä tavoin jätteet käsitellään.
Hyvä asbestikartoitusraportti sisältää vähintään seuraavat tiedot:
- Kartoitettujen materiaalien sijainti pohjapiirroksineen tai valokuvineen
- Laboratorioanalyysien tulokset ja asbestilajien tunnistus
- Arvio asbestipitoisen materiaalin kunnosta ja sen aiheuttamasta riskitasosta
- Suositukset jatkotoimenpiteistä: tarvitaanko asbestipurku vai riittääkö materiaalin kapselointi
- Kartoittajan pätevyystiedot ja allekirjoitus
Raportti toimii myös dokumenttina vakuutusyhtiölle ja tilaajalle. Se on säilytettävä huolellisesti, sillä sitä voidaan tarvita myöhempien remonttien yhteydessä.
Voiko kosteusvaurioitunut märkätila sisältää asbestia, vaikka rakennus on uudempi?
Kyllä, voi. Vaikka rakennus olisi rakennettu vuoden 1994 jälkeen, kosteusvaurioituneessa märkätilassa voi olla asbestipitoisia materiaaleja, jos tilaan on tehty korjausremontti ennen vuotta 1994 tai jos aiemmassa saneerauksessa on käytetty vanhoja, varastoituja materiaaleja. Rakennuksen rakentamisvuosi ei siis yksinään riitä sulkemaan asbestiriskiä pois.
Kosteusvaurio lisää tilannetta entisestään kahdella tavalla. Ensinnäkin vaurio saattaa paljastaa vanhoja rakennekerroksia, joita ei aiemmissa remonteissa ole poistettu. Kylpyhuoneessa voi olla useita päällekkäisiä laattakerroksia ja kiinnikekerroksia eri vuosikymmeniltä, joista vanhimmat voivat sisältää asbestia. Toiseksi kosteusvaurio voi heikentää asbestipitoisen materiaalin kuntoa, jolloin asbestikuidut voivat levitä ilmaan herkemmin.
Tämän vuoksi kosteusvaurioituneen märkätilan saneerauksessa on aina syytä selvittää rakennushistoria huolellisesti ennen töiden aloittamista. Jos on epäilys siitä, että tilaan on tehty korjauksia ennen vuotta 1994, asbestikartoitus on käytännön viisautta riippumatta rakennuksen virallisesta rakentamisvuodesta.
Kuka saa tehdä asbestikartoituksen ja purkutyön Suomessa?
Asbestikartoituksen saa Suomessa tehdä vain henkilö, jolla on siihen tarvittava pätevyys ja koulutus. Asbestipurkutyön osalta laki on vielä tiukempi: asbestipurku on luvanvaraista toimintaa, ja sen saa tehdä ainoastaan Aluehallintoviraston (AVI) luvalla toimiva asbestipurkuun pätevöitynyt yritys. Tavallinen rakennusmies tai saneerausurakoitsija ei saa tehdä asbestipurkutyötä ilman tätä lupaa.
Kartoituksen ja purkutyön erottaminen toisistaan on tärkeää ymmärtää:
- Asbestikartoitus edellyttää pätevöitynyttä kartoittajaa ja akkreditoidun laboratorion käyttöä näytteiden analysoinnissa
- Asbestipurku vaatii AVI:n myöntämän luvan, erityiset suojavarusteet, suljetun työskentelytilan ja asianmukaisen jätteenkäsittelyn
- Asbestijäte on ongelmajätettä, joka on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan
Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus hoitaa märkätilasaneerauksen yhteydessä myös asbestikartoituksen järjestämisen, joten sinun ei tarvitse etsiä useita eri toimijoita eri työvaiheisiin. Yksi luotettava urakoitsija koordinoi koko prosessin alusta loppuun.
Jos olet epävarma, tarvitaanko kylpyhuoneesi tai saunasi saneerauksessa asbestikartoitus, ota yhteyttä ammattilaiseen ennen töiden aloittamista. Ota yhteyttä Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaukseen ja selvitetään tilanne yhdessä. Päivystämme ympäri vuorokauden, myös keskellä yötä.
Related Articles
- Mitä tapahtuu, jos taloyhtiö laiminlyö rakennuksen kuntotutkimuksen ja kosteusvaurioiden selvittämisen?
- Mitä tapahtuu, jos rakenteiden kuivaus keskeytetään liian aikaisin?
- Voiko vesivahingon haju kertoa vaurion vakavuudesta?
- Mitä kosteusvaurio tarkoittaa?
- Miksi kosteuskartoitus epäonnistuu? 7 kriittistä virhettä Suomessa